Viikon Kirjava: Laura

Rakkaalla lapsella on monta nimeä - niin myös meidän Lauralla. Laura / Luumu / Lare / Luru / Laari on tanssisalien hiljainen puurtaja, jonka erityislahjakkuuksiin kuuluu maanläheisyys ja uskomattoman suvereeni alaraajojen käyttäminen. Myöhästelynkin taitava Laura ei tosin aina ehdi treeneihin ajoissa, mutta silti häneen voi luottaa asiassa kuin asiassa - oli sitten kyse tanssista, talkoohommista tai bileseurasta.

Laura löysi tanhun ihmeellisen maailman jo pienenä tyttönä 90-luvulla, kun lastenkulttuuritapahtuma Lasten Kalenat saapui kaupunkiin. Hän törmäsi äitinsä kanssa kulkueeseen ja kulkeutui sitä seuraten katsomaan yhteisohjelmia. Näkemästään vaikuttuneena hän liittyi samantien Nuorisoseura Rajan Nuoriin ja aloitti uuden ikuisen harrastuksen. Kirjavissa hän on pyörähdellyt ryhmän perustamisesta saakka, tietenkin. Hyvä näin, sillä Laura on lahjakas tanssija, jonka liikkeistä todella välittyy tunne ja tanssin palo. Hänen kehityksensä tanssijana onkin tullut jo siihen pisteeseen, että keikan jälkeen saamme usein vastata kysymykseen:

“Kuka se oli se tyttö, jonka jalkatyöskentely oli niin lumoavaa?”

“No, se oli tietenkin Laura!”

“Joo, oli kyllä upeaa katsoa!”

McFlurry maistuu Meksikossa

Laura on tunnollinen, huumorintajuinen, hauska ja sydämellinen Kirjava, jolle aina sattuu ja tapahtuu. Rauhallinen, joskin usein hellyyttävästi hätääntyvä Laura osaa heittäytyä ja irrotella Kirjavien seurassa niin, ettei moni uskoisikaan. Tanssin lisäksi Laura nauttii musiikista ja hyvistä keikoista. Laura on myös todella eläinrakas, ja perheen Vili-koiralla on Lauran sydämessä erityinen paikka. Jos Laurasta haluaa ruokaseuraa, niin kalaa ei kannata tälle naiselle edes kuvitella tarjoavansa, sillä muuten iskee anafylaktinen shokki. Vuosien varrella olemme oppineet, että simpukkakin on Lauralle kala siinä missä ahvenkin. Ja ei, kalakastikkeessa ollut lusikka ei saa koskea Lauran ruokaan, eikä merenelävien poimiminen keitosta auta asiaa yhtään mitenkään.

Etelä-Koreassa Laura sai väistellä kalaruokia ihan urakalla

Lappeenrannassa asuva ja työskentelevä Laura on aina paikalla hoitamassa Kirjavien juoksevia asioita paikan päällä. Hän myös vaikuttaa toista vuotta Rajan Nuorten johtokunnassa, jossa hänestä on kehkeytynyt oikea lavaste- ja tarpeistoguru nuorisoseuran tarpeisiin. Luova ja käsistään taitava nainen saadaankin usein nakitettua erilaisiin pukutalkoisiin vahvan osaamisensa ja kiltin luonteensa takia. Kirjavien uusia tanssiprojekteja tehdessä loputtomalta tuntuvat ompelukonesurruttelut saavat Lauran takuuvarmasti stressin partaalle, mutta lopputulemana meillä on aina kasa upeita ja hyvin tehtyjä esiintymisasuja.

Mitäpä tekisimmekään ilman Luumua? Vastaus: ei sitten niin yhtään mitään.

Kolme Kiperää Kysymystä Kirjavalle:

Mikä Kirjavissa on parasta?

Yhdessä tekeminen, oleminen ja mahtava yhteishenki. Kirjavat on miulle kuin toinen perhe, ollaan kasvettu yhdessä ja jaetaan paljon asioita. Meillä on myös yhteinen intohimo, eli tanssi. Yhteiset illanvietot ja hyvät ruoat ja juomat on ihan parhaita!

Lempikoreografiasi Kirjavien ohjelmistosta?

Meillä on monia hyviä koreografioita, mutta ensimmäisenä tulee mieleen Siirtokarjalainen lähtee Uudeltamaalta, eli Siirtis. Ensimmäisenä on hidas ja rauhallinen biisi, minkä jälkeen tulee nopea ja menevä biisi. Siinä on hyvä musiikki ja mukaansatempaava meininki, ja sitä on erityisen kiva tanssia livebändin kanssa. Mukavaa myös, että koreografia on tehty sekapareille. Uudemmista varmaankin täytyy mainita Onni, koska se on niin monipuolinen ja ihan erilainen kuin meidän kaikki muut jutut. On myös hauskaa tanssia rekvisiittojen kanssa.

Hauskin leirimuistosi?

Kaikki Kotalahden leirit ovat jääneet mieleen, koska sieltä kaikki alkoi. Ihan pienenä meillä oli iltaohjelmassa hauska muotinäytös. Vähän vanhempana puolestaan kilpailtiin vaateviestin merkeissä, mikä on jäänyt hyvin mieleen!

Seuraava Viikon Kirjava esittelyssä jälleen ensi perjantaina!