Viikon Kirjava: Sonja

Kansainvälisten suhteiden hoitaja, business controller, master of coin, diplomaatti. Se on meidän Sonja se. Sonja on Kirjavien todellinen aarre ja voimavara, ei paljon reissut ja avustukset nimittäin pyörisi ilman tätä tehonaista. Vähän vahingossakin hommaan ajautunut Sonja toimii siis ohjaajamme Merjan oikeana kätenä, oli kysymyksessä sitten Kirjavien hallinnollinen, taloudellinen tai kansainvälinen asia. Hyvin tyttö on hommat hoitanut!

Tanhun Sonja aloitti viisivuotiaana syksyllä '94, ja hän onkin yksi niistä jo päiväkodista mukaan houkutelluista tanssijanaluista, joita myös Leirin päiväkotijengiksi kutsutaan. Ihan alkuperäinen Kirjava siis. Sonja aloitti tanssitaipaleensa alle kouluikäisten ryhmässä kaverinsa Tiian kanssa. Harkat olivat Lönnrotin koululla Lappeenrannan keskustassa, ja koska Sonja asui maaseudulla, niin treenipäivänä hän meni aina Tiialle iltapäiväksi, josta ohjaajamme Merja (niin, Merja ohjasi Kirjavia jo silloin) haki heidät kerhoon. Yhdessä he kävelivät monet kerrat tanhuun!






Kirjavissa saatu oppi hallinnollisista asioista on kantanut hedelmää: pienestä kerholaisesta kasvoi vastuuntuntoinen ja asiansa osaava Kirjava, sekä nuorisoseuralainen, henkeen ja vereen! Sonja valittiin lukioikäisenä seuramme Rajan Nuorten johtokunnan jäseneksi hoitaen vuosien varrella eri vastuutehtäviä, ja jatkoi siitä piirijärjestön johtokuntaan ja Suomen Nuorisoseurojen valtuustoon. Nyt viimeisimpänä, keväällä 2015 Sonja sitten aloitti seuramme puheenjohtajana.

Tanssijana Sonja on taitava, kaunis, tasapainoinen ja sulava. Liikekieli ei ole yliampuvaa ja raskasta, vaan Sonja ikään kuin leijuu lavalla. Kaunista katsottavaa aina. Tanssiparina hän on huomaavainen, mukautuva ja helppo vietävä. Sonjan ehdottomia vahvuuksia tanssillisessa ilmaisussa ovat lempeys, herkkyys ja keveys.

Salla ja Sonska, puolet Leirin päiväkotijengistä

Kansainvälisen markkinoinnin KTM Sonja oli koko ikänsä vannoutunut Lappeenranta-jengiläinen, mutta vähän aikaa sitten kaikki muuttui, kun hän otti uuden haasteen vastaan ja muutti Lahteen oman alan töiden perässä. Nykyisin Sonja on siis liittynyt ”ulkkari”-jengiin, ja tanhukellon kilistessä  hän sahaa junalla edestakaisin Lahti-Lappeenranta-Lahti –väliä. Perhe, ja etenkin Virva-äiti on Sonjalle erityisen tärkeä. Sonja myös tunnetaan omistautuvana tätynä rakkaan isosiskonsa kahdelle lapselle.

Jos joku muu perheen ohella on tämän tytön sydäntä lähellä, niin se on muoti (ja ehkä dallaspullat). Ulkomaan reissuilla Sonja ei malta odottaa, että pääsee kauppoja kiertelemään. Touhu muistuttaa jo taidetta, kun ei haahuilla ympäri kaupunkia, vaan kierretään tietyt liikkeet nopeasti ja TEHOKKAASTI! Fast in fast out, niin kuin pankkiryöstöissä ikään. Sonja tietää trendeistä, meikeistä ja brändeistä kaiken tietämisen arvoisen, senkin mistä muut eivät ole kuulleetkaan (esimerkiksi Forever21, joka on kaiketi kaikkien Kirjavien tyttöjen lempiliike nykyään). Sonja on myös luotettava makutuomari, ja kun ohjaajamme Merja tarvitsee edustusasun ja kampauksen johonkin tärkeään tilaisuuteen, hän kääntyy Sonjan puoleen.

Meikki valmistuu bäkkärillä

Sonja on aina valmis edustamaan Suomea!

Sonja ja mukavuudenhaluisuus. Siinä vasta pari! Siinä missä joku toinen Kirjavista lähtee maailman ääriin selässä rinkka ja matkabudjetti tiukasti laskettuna, Sonja käyttää lentoyhtiönään aina Finnairia keräten lentopisteitä eikä tasan yövy matkalaukkunsa kera missä tahansa hostellihuoneessa 12 vieraan ihmisen kanssa ilman omaa vessaa ja suihkua! Kotona Sonja tykkää väkertää  erilaisia käsitöitä ja hän on ahkera Instaaja. Lisäksi hänellä on valtava tietämys eri julkimoista ja TV-sarjoista - tässä on ihminen, joka tietää mitä milloinkin telkusta tulee ja kenen esittämänä.

Lämminsydäminen, herkkä ja ymmärtäväinen Sonja osaa olla tarpeen tullen asiallinen diplomaatti, mutta välillä hänestä kuoriutuu myös kunnon höpsöttelijä, joka ponittaa ympäri tanssisalia tai on vähän “äärirajoilla”. Tanhuilun ja Nuorisoseura-asioiden hoitamisen (ja ehkä myös niiden oikein töiden) lomassa Sonja rentoutuu omalla kotisohvalla: hyvää viiniä, juustotarjotin ja Bounty-patukka, digiboxi täynnä mielenkiintoista katsottavaa, jalassa villasukat ja vanhat hyvät leggarit - se on meidän Sonjan luksusaikaa :)

Kolme Kiperää Kysymystä Kirjavalle

Mikä Kirjavissa on parasta?

Kaikki, siis ihan kaikki. Jos nyt ihan sentimentaaliseksi heittäydyn, niin miusta on aivan huikeeta, miten pitkä matka ollaan yhdessä kuljettu eikä loppua näy. Jaetaan kaikki ilot ja surut, ja tunnetaan toisemme läpikotaisin. Pystytään luottamaan toisiimme täysin, niin tanssilattialla kuin elämässä muutenkin. Jokseenkin rankkoja elämänkokemuksia viime vuosina läpikäyneenä Kirjavien turvaverkko on ollut aivan korvaamaton ❤ Mieli kirkastuu nopeasti, kun pääsee tämän porukan kanssa treenaamaan, keikkaamaan, höntsäämään ja reissaamaan!

Iso osa miun elämän parhaista hetkistä on koettu tämän porukan kanssa. Mie rakastan matkustamista, ja miulle kaikki meidän yhteiset matkat, niin Suomessa kuin ulkomailla, ovat olleet ihan mielettömän hienoja kokemuksia. Lisäksi on mahtavaa olla kaltaistensa joukossa, eli ihmisten, jotka rakastavat ruokaa yhtä paljon kuin miekin! Tasapainon säilyttämiseksi Kirjavat myös motivoi miuta haastamaan itseäni eri tavoin ja olemaan jäämättä sinne sohvan nurkkaan ;)

Lempikoreografiasi Kirjavien ohjelmistosta?

Meillä on yleisesti ottaen tosi hieno ohjelmisto, jota on kiva tanssia, mutta miulle ehdottomasti kärjessä ovat WiipurinRinkeli ja Onni. WiipurinRinkelin tekoprosessi oli todella mielenkiintoinen ja antoisa, ja esitän teosta joka kerta ylpeänä ja suurella kunnioituksella. Sitä on mukavaa tanssia ja ilmaisullisestikin siinä on haastetta teeman ja vahvan tunnelatauksen vuoksi. On ollut ihanaa nähdä, miten yleisökin pitää WiipurinRinkelistä! Onnista puolestaan tykkään sen teknisen haastavuuden, sopivan vinksahtaneisuuden ja loistavan musiikin vuoksi. Etenkin se viimeinen tanssi on ihan huikea, se nostaa aina tunnelman kattoon!

Mainitsemisen arvoinen on myös Kohti. Jotenkin sen tekoprosessin aikana tuntui, että löysin itsestäni aivan uusia puolia ja sain avattua kaikenlaisia tunnelukkoja. Sitä tanssiessa ei ikinä pääse helpolla, ja se, jos mikä on todella hyödyllistä oman tanssijuuden kehittymisessä. Tähän loppuun heitän vielä ihanan ja letkeän kokonaisuuden Järvellä ja Remunen! Muistan ikuisesti sauna-Kalenat ja sen, miten oltiin Kirjavien kaa vielä liian pieniä tanssimaan niitä yhteisohjelmissa. Tykkään niin kovin Järvellä-musiikista, Remusen rennosta menosta ja tietty Kirjavien biitsiversiosta rantaleluineen ja bikineineen! Olikohan niitä vielä siihen mennessä Tullikamarin Pakkahuoneen lavalla nähty?

Hauskin leirimuistosi?

Heh, niitähän on monia! Vaikka oon ollut usein yön pikkutunteina valittamassa väsymystä, niin hetkeäkään en siitä valveillaoloajasta vaihtaisi pois. Kotalahden leireillä on erityinen asema miun muistoissa, ja etenkin sillä eräällä kerralla, kun seurattiin yhdessä kaunista auringonnousua yön jutusteluiden jälkeen. Lisäksi muistan yhden talvileirin, jolloin kierittiin superkovassa ja raapivassa lumessa suoraan saunasta, koska niin vain oli tehtävä. Hah, mikä järki!

Kaikki syömingit yhteisistä jouluaterioista mestaruusjuhliaisiin ja muuten vain ruokahifistelyyn on tietenkin pop, sehän on selvää. Etenkin nuorempana rakennettiin ryhmähenkeä monin tavoin ja en kyllä ikinä unohda meidän superhulvatonta, jo legendaariseksi muodostunutta vaateviestiä. Myös 2000-luvun alkupuolella kirjoitetut 'Kirjavat vuonna 2020'-tekstit oli huippuhauskoja: ei, vielä en ole muuttanut Englantiin ja mennyt naimisiin Lontoon merimieskirkossa Orlando Bloomin kanssa, mutta onhan tässä yhä muutama vuosi tehokasta peliaikaa!


Viikon Kirjava-sarja on edennyt jo puoleen väliin. Konsertti siis lähestyy kovaa vauhtia, varaa omat lippusi kirjavat(at)gmail.com kautta! Ensi perjantaina jatketaan taas uudella Kirjavalla!